Suomi Englanti
4. Joulukuu 2013
Alkukausi
Moro! Eipä ole kausi alkanut aivan niin hyvin kuin vielä syksyllä ajattelin. ... Lue lisää
3. Marraskuu 2013
Leviltä-Lakikselle
Sijaintini on tällä hetkellä koti ja keittiö. Aamun treeni on heitetty ja lou... Lue lisää
23. Lokakuu 2013
Levi
Moroo!Tarkoituksenani oli alun perin lähteä viikon kotiharjoittelun jälkeen takais... Lue lisää
14. Lokakuu 2013
Vuokatti
Moro!Palailin tuossa eilen viikon mittaiselta leiriltä Vuokatista. Olo on tällä he... Lue lisää
3. Lokakuu 2013
Blogi osa 1
Moro!Kotisivujen päivitystahti on ollut meikäläisellä lievästi sanottuna... Lue lisää

Kisoja, kisoja

Hellou! Onpahan vierähtänyt aikaa siitä kun viimeksi sivuja päivittelin. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kuinkahan monen ihmisen blogissa tuota äskeistäkin lausetta on käytetty? Se kuulostaa kyllä joka kerralla ihan yhtä typerältä. Sitten itse asiaan. Kilpailukausi on jo pyörähtänyt käyntiin. Ensimmäiset kisat hiihdin Saariselällä lumileirin lomassa. Siitä kilpailusta käteen ei jäänyt kuin hanskat. Seuraava kisa oli viikkoa myöhemmin Oloksella. Siellä kulku oli jo paljon parempaa. Aika-ajossa oli vielä ongelmia, mutta erissä hiihdosta tuli jo esiin pieniä pilkahduksia piilevästä kisa kunnosta. Oloksen saldoksi jäi parhaana suomalaisena 9. sija. Ei hyvä, mutta ei surkeakaan. Viime viikonloppuna oli sitten Rukan maailmancup. Olen aina tykännyt hiihtää Rukalla ja tällekkin vuodelle odotukset ja tavoitteet olivat kovat. Kisaa edeltävän viikon olin Vuokatissa valmistautumassa, ja aivan kuten edellisinäkin vuosina, kunto alkoi tuntua hyvältä juuri sopivasti ennen kisoja. Rukalle menin torstaina, ladulla kävin ekan kerran perjantaina suksia testaamassa ja radan ajolinjat ja taktiset kohdat tsekkaamassa. Perjantaina olo oli jo tosi hyvä. Illalla jouduin oikein ihmettelemään, että onhan se nyt kumma kun kisa on seuraavana päivänä eikä mikään tunnu olevan pielessä. Hyvinhän se sitten lähti kulkemaan. Olin aika-ajon nopein ensimmäistä kertaa urallani. Hiihto oli rentoa ja helppoa ja homma oli koko ajan hyvin hallinnassa. Pienet vaikeudet alkoivat sitten kun aloitin verryttelyn ennen ensimmäistä erä hiihtoa. Herättelin kroppaa uudelleen ottamalla muutaman lähdön. Toisella vedolla etureiden/nivusen alueelta nipisti ikävästi. Ajattelin että varmaan vain joku pieni kramppi tai lihaskireys. Ensimmäisen erän lähdössä kuitenkin reisi meinasi mennä kramppiin ja jalka oli aika kipeä. Onneksi sei ei sitten loppukilpailujen aikana kunnolla krampannut kertaakaan. Kipeä se oli ja pieniä kramppeja oli varsinkin verrytellessä, mutta kisaa hiihtäessä oli onneksi muutakin mietittävää, ja reilusti adrenaliinia veressä joten jalka ei paljoa menoa haitannut. Alkuerästä pääsin helposti jatkoon kun neljä hiihtäjää kolaroi, hiihdin kuitenkin vähän liian lujaa ja hukkasin hieman voimia. Välierässä oli lähellä etten pilannut mahdollisuuksiani a-finaaliin kun tein täysin typerän ladun valinnan ja jouduin pussiin ennen viimeistä nousua. Ainut vaihtoehto oli sitten ottaa pikkaisen jarrua ja vaihtaa kolme latua ja kiertää muut. Ratkaisuna täysin ääliömäinen, mutta ainut. Onneksi löytyi juuri sen verran lyöntiä, että onnistuin. A-finaali olikin sitten erikoinen. Ensimmäistä kertaa urallani ennen viimeistä hiihtoa minulla oli tunne että voimia on jäljellä ja jaksan vielä taistella. Lähdössä kävi kuitenkin vähän huonosti ja minulta katkesi suksi. Lähtösuoran ja ekan laskun se luisti vielä hyvin, mutta ekan mäen kun veti vuorotahtia ja sukseen potki kunnolla meni se sitten sen verran huonoon kuntoon, että pidot otti seuraavassa laskussa aika pahasti kiinni. Kolme norskia karkas parikymmentä metriä, ja vikassa nousussa ei ollut enää voimia saavuttaa edellä meneviä. Lopputasaisella ei sitten ollut enää paljoa tapeltavaa, kunhan hiihteli maaliin sijalla 4.

Viime päivät olen mennyt jalan ehdoilla. Olen tehnyt vesijuoksua ja pyöräilyä ja reidessä ei ole enää ollut suuremmin kipua. Huomenna ajattelin lähteä kohti Paljakkaa, toivottavasti jalka tykkää hiihtämisestä.. Seuraava kilpailu on puolentoista viikon kuluttua Davosissa. Olipa pitkä teksti, jos joku jaksoi lukea loppuun asti niin onneksi olkoon :)